Ekoteologia

Franciscus Assisilainen ja linnut

Ekoteologia on teologian osa-alue, joka tutkii ja käsittelee kristinuskon suhdetta luontoon ja ympäristöön. Teologisessa kirjallisuudessa osa-aluetta pidetään yhtenä merkittävimmistä modernin teologian virtauksista. Ekoteologia tutkii esimerkiksi ihmisen suhdetta luomakuntaan ja Jumalan suhdetta luotuihin. Ekoteologian käytännön kysymyksiin kristittynä elämisestä kuuluvat esimerkiksi: Miten kristityn tulee toimia suhteessa ilmastonmuutokseen? Miten voin kristittynä toimia ympäristöystävällisemmin arjessa? Mitä Raamattu opettaa meille ympäristöstä ja sen huolenpidosta? Olisiko kristityn parempi olla kasvissyöjä? Ekoteologia ei ole siis ympäristöystävällisyyttä painottava kristillinen oppi, vaan kysymyksiä esittävä ja niihin vastauksia etsivä teologian osa-alue, joka tutkii kristinuskon luontosuhdetta ja kristillistä näkemystä luonnosta. Ekoteologia on merkittävä tutkimuskohde niin eksegetiikan, dogmatiikan, teologisen etiikan kuin uskonnonfilosofian alueella. Ekoteologia on luonteeltaan kontekstuaalista kontra historiallis-analyyttistä. Nykyiseen muotoonsa ekoteologia kehittyi 1960-luvulla.[1]

Monet ekoteologit määrittelevät sen käytäntöön suuntautuvaksi teologiaksi, jonka kohteena on moderni ympäristökriisi. Ekoteologian määritteleminen kriisiin liittyväksi kontekstuaaliseksi teologiaksi on kuitenkin ongelmallista. Vaikka ympäristökysymykset nousivat teologiassa erittäin keskeisiksi 1960-luvun ympäristökriisin myötä, on ihmisen luontosuhdetta pohdittu kristinuskon piirissä halki vuosisatojen.[2]

Ekoteologia pohtii Raamatun valossa ja ottaa kantaa nykyisiin ympäristönmuutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, biodiversiteetin vähenemiseen, väestönkasvuun, kestävään kehitykseen, luonnonvarojen kulutukseen ja saastumiseen sekä niiden aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin. Ekoteologia voi pohtia esimerkiksi bioteknologian ja geenimuuntelun eettisyyttä tai sitä voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa laittaa ympäristön etu paikallisten asukkaiden vaurastumisen edelle kehitysmaissa tai voidaanko tavalliselta ihmiseltä vaatia suuria tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.[3]

  1. Ekoteologia Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 1.12.2017.
  2. Panu Pihkala: Ekoteologian määrittelystä Helsingin yliopisto.[vanhentunut linkki]
  3. Celine Deane-Drummond: Eco-Theology. Saint Mary's Press, 2008.

Developed by StudentB